M.T.Salminen

Minä Olen…Minä Tulen… 

14.8.-26.10.2025 Avartuva Ihmiskuva, Uudenmaankatu 33

Tämä on Alkemistinen ja Surrealistis-Maaginen Puhe.

Saturnus, syö siemenistään kypsyvät hedelmänsä, se niittää ja tuhoaa ajassa kesken- 

jäävät unelmat tarinoineen, elämät joiden tahdossa ei ollut tarpeeksi uskallusta niitä 

toteuttaa ja siksi ne jäätyvät sen vetovoiman piiriin meille etäänä hohtaviksi kehiksi… 

Minä ja hullu sydämeni, purppurahunnuin leimuava Tähteni, muistanko edes kaikki nuo 

tiet, joita olen kulkenut, mutta Prometheuksen Tuli ja Hermeksen minussa ja kanssani 

saapuneissa virtaa. 

Sormieni lihaksissa ja jänteissä muistijälkiä Punaisen ja Mustan Maan, korvakäytävilläni 

yhä kaikuja Orfeuksen Saleista, määrätietoisia askelia Mithran pyhien käytävien ja 

siellä hämärässä, öljylamppujen himmeinä lepattavien liekkien muotoja kutovien savuseittien. 

Siveltimessäni, sormieni välissä sama henki ja jännite kuin Alkumunan ympärille 

kietoutuneen käärmeen, tuo kaikki Voima joka minuun ja siveltimeeni siivet kasvattavat. 

Vaan kukapa meistä osaisi aivan tarkalleen kertoa miksi ja mistä juuri nytkin tähän  

tilaan ja hetkeen saavuimme? 

Mutta sen tiedän, että läpi Suurten Mysteereiden Salien olen kulkenut, halki historian 

erehdysten ja vallalla olleiden aatemaailmojen yli olen käynyt ja  

huutanut, ”Minä Tulen…Minä Olen…!” 

Minä ja kaltaiseni, Sisaret ja Veljet, sivellintä, kynää, lyyraa tai Tulista Miekkaa käsissään 

pidelleet, olemme historiaa kirjoittaneen vallan tuomitsevaa sauvaa tahdolla ja  

uhmallamme väistelleet. Jo syntymästämme tietäneet tuota poltinrautaa ja vipuvartta 

paeta omaan vapauteemme ja sieltä kukin signaaleja ja kutsuja maailmaan tienviitoiksi 

ja merkeiksi tuottaen. 

Me olemme tuolta lumoavalta ja kimaltavalta Valtikalta silmämme sulkeneet, 

sen loisteelta ja lupauksilta, joka pakottaa massat sitä kumartamaan tai tahtonsa 

sanelemana mielettömyyksiä ja kauhuja sen nimessä toteuttamaan! 

Oletko Sinä Meitä, jotka henkensä työllä rakentavat maailmaa jo syntyneille ja 

tuleville? 

Oletko Sinä valmis vapautumaan vallan kirjoittaman historian ja vääristyneiden 

oppirakennelmien tarkoituksesta ja taakasta? 

Minä kutsun Teitä jokaista astumaan Pyhiinvaeltajiksi, Taiteen, Tieteen ja Hengen Alkemisteiksi! 

Suomaan itselleen tämän mahdollisuuden elämissään Suurten ja Vapaiden joukkoon, 

olemaan itse tuo suuri tarkoituksensa ja päämäärä, jota kohti kulkea ja Oppia! 

Kutsun Teitä jokaista tänään ja aina Valonkantajiksi, porteiksi heille, jotka avainta ja  

tarkoitustaan vapauteen ja itseensä etsivät. 

Minä julistan Teille kaikille Alkemisteille, Elämänne Taiteilijoille ja Pyhiinvaeltajille 

Luojien, Tietäjien ja Jumalten Aamunkoittoa! 

Tässä tilassamme, korkeudessamme ja Filosofien Kiven hehkun äärelle, rukoilen Teille 

Voimaa tehtäväänne, kärsivällisyyttä ja uskoa Suureen Työhönne, 

sillä kun matkallaan rakastaa yhtä paljon tarkoitusta ja päämäärää on jo siellä! 

Todellinen historia on moraalin ja hengen ilmentymää, se on taiteen ja kauneuden 

saavutusten sielullista ja hengellistä ymmärrystä ja kehitystä! 

Sen sijaan vallan ja materian, sen ympärille kietoutuneiden ideologioiden ja halun 

muodot ja tarkoitusperät ovat alkeellisia ja yksinkertaisia päämääriltään. 

Mutta Valta ja sen tahto on aina seurata Valonkantajien ja Pyhiinvaeltajien raivaamia 

Teitä, vailla häpeää, väärennetyin paperein ja valeasuin he ostavat yksinoikeutta 

uuteen sarastukseen ja Auringonnousuun, rajaavat patsailleen tilaa Kauneuden istuttamien 

siementen kukkaloistoon… 

Sinä, Minä, Hengen Alkemistit, Tieteilijät ja Tietäjät, Taiteilijat Pyhiinvaeltajien viittoihin 

pukeutuvat, 

meille historia on vallan saneluista tyhjä arkki, jota Kauneus, Ymmärrys ja Vapaa Tahto Rakkaudellaan 

maalaavat. 

Minä ja Te, nyt ja jokaisessa ajassa, vailla pelkoa poltinraudasta, vallan ja heidän kirjoittaman historian 

edessä, 

Me näemme ja tiedämme kuinka kuvat ja maailmat syntyvät luovuudestamme, 

se on Pyhä ja irrationaalinen tapahtuma, inhimillisen ja aikaan sidotun kokemuksen ylittävä 

tila ja totuus meissä jokaisessa. Se on ymmärrys siitä, kuinka näemme työmme kautta jo tulevaisuuden 

elävien varjot, ymmärrämme nuo kuvat viesteineen ja sen kielen, joka muovaa kehittyvää moraalia 

ja Kauneutta, joka meihin jokaisen ajasta aikaan istutettu on! 

Taiteen, Symbolien ja myyttien avulla rakennamme Tietä Jumalten luo, kehitämme itseämme ja ihmistä 

joiden pyrkimys sinne omaa vastuutaan kantaen on. 

Koirantähdistö on jo noussut, Venus loistaa kosmista kupariaan ja Otava on yllämme kaartuva. 

Taiteemme ja Elämämme on Henkemme Valoa ja tuolla Tulella me Valonkantajat teemme Auringon Pidot, 

sulatamme Saturnuksen renkaisiin aikojen ja historian pelollaan vaientamat unelmat! 

Tuleen ja Meihin on kirjoitettu elävä sanoma ja siinä sanomassa lukee… 

Minä Tulen…Minä Olen…! 

Red Est Maxima Tabulae

2.6.2025-2.7.2025 Ruusu-Ristin Ilmarisen Temppeli, Aittokalliontie 3 Jyväskylä

Pyrin taiteellani rikkomaan mielikuvaa siitä, että tiede, taide ja hengellisyys olisivat keskenään osa-alueita, jotka sulkisivat toisensa pois pyrkimyksessä harmoniaan.

Tämä ajatus toimii myös johtavana virtana historiaan, kulttuureihin, mytologioihin sekä henkisten käsitteiden ja oppien sisältöihin ajasta riippumatta. 

Teos on minulle elävä symboli, joka avaa itseään ja muotoaan äärettömiin mahdollisuuksiin niin halutessaan tai halutessamme. Teos ja taide edustavat minulle puhdasta kokemista ja sitä olemisen tasoa, jossa se juuri sillä hetkellä tapahtuu ja muodostuu, kuin tilat, jotka täyttyvät ajan tuolla puolen. Tämän tosiasian edessä kuljen vain henkeni ja intuitioni yhteydessä inspiraation avaamia kenttiä tarkkailijana tutkien ja näkemääni muistiin maalaten, tietenkin tähän kokonaisuuteen sisältyy myös oppimani ja omaksumani tavat työtä ja työskentelyäni. Koska siis annan hengen kuljettaa minua läpi kulloisenkin todellisuutensa, en kykene työskentelemään kosiakseni tai miellyttääkseni katsojaa, en näin ollen pyri olemaan salaviisas tai uusia ihmetyksiä viljelevä narri houreineen, naamiota tai valeasua, tarkoituksellisesti rakentaen. Se etteikö teoksissani kätkettyjä tarkoituksia tai narrimaisuutta olisi, niin olisi sekin myös valhetta, mutta se jääköön ainoastaan teosta katsovan arvioitavaksi ja huomioitavaksi, itseironiaa ja sarkasmiakaan täysin unohtamatta, mutta hengen siemen ja ymmärrys niissäkin itäköön. Minä tuon näkyväksi Henkeä, sen Elävää Tulta… 

  Strange Ways

2.4.-28.4.2024 Kauppakeskus Ratina, Vuolteenkatu 1, Tampere

Ristiinnaulitsemisen mysteeri, Zarathustran palava palavat alttarit, Dionysoksen villi veri ja mandalan symmetrioiden elävänä väreilevä kauneus kaiken läpäisevänä. 

Pimeydessä liekkeihin sähähtävä fosfori, beryllium…vielä tuntemattoman alkuaineen tiet oudoiksi tekevä yhteys. 

Pyhä virus ja kuume, hopeakavioin läpi hermoratojen omaa rytmiään laukkaavat ja kuvat 

vielä mieleen mahtumattomat elävinä eteeni levittyvät. 

Kuulen kuinka enkelten pasuunat ja demonien rummut ylösalaisin kääntyvät. Kaulassani roikkuva pala meteoriittia uutta maata tulihehkullaan kaskeaa ja portaali toiseen ulottuvuuteen aukeaa. 

Taivaallisten sotajoukkojen kimallus ja pisarat, ajatukset, jotka vielä hetki sitten päämäärättöminä 

varjojen armeijoina mieltäni harhailivat nyt vasten kirkkautta muodon itselleen ottavat. 

Taivaalliset Argonautit, liikkeen ja vastuksen saavuttama tasapaino henkeen asettunut, 

ruusut ja synnit, joiden siemenkodissa mahdollisuus pyhimysten ja suurten askelten. 

Mitä olivatkaan laulut ennen Tukipatsaiden laskeutumista, Nephlimeitä, maailmaa tulvaan hukkunutta? 

Tämä kaikki on R.O.T.A…se merkitsee pyörää, kiertokulkua, elämien katkeamatonta kehää ja jälleensyntymiä, uudestisyntymisen hetkiä elämissä, uusia universumeita, loputtomasti syntyvien elämänmuotojen jatkumoita. 

Mitä ovatkaan oikeat kysymykset, nämä Oudot Tiet, kuka ei tahtoisi omaan potentiaaliinsa kasvaa, täysiin mittoihinsa ja Jättiläiseksi itsessään? 

Taivaalla Suuri Metsästäjä jousellaan, Serpentarii, joka meille lähes salaisuutensa paljastaen hymyilee. 

Sen tuo hymy häpeämättä kuitenkin paljastaa, että tulee ymmärtää rytmi, heilurin liike, joka on kaikessa lepäävä ja oleva Laki! Tulisi muuttua kohoavaksi spiraaliksi, joka etsii keskustaansa ja että Rakkaus on voimista suurin, joka kaiken yhdistää. Kuulen silti kuiskauksen sisälläni joka kehoittaa,”Etsi Tähtesi, Tahtosi ja Tiesi…” 

Nämä Oudot Tiet Jumaliin ja kentille Kuolemattomien käy. Jupiter vuodattaa alati laajenevaa Voimaansa tässä Horus-Tuulen pyörteissä. Mainadit tanssivat itsensä transsiin, syövät elävältä joukkoonsa laskeutuneen lupauksen ja lähettiläänsä. Aamukaste kohoaa Taivaalle juottaen Kaksosen sisällämme Valoon. 

Jättiläiset, jotka Rakkautemme täysissä mitoissaan ehtymättöminä vuodattavat! 

Novus Aeon Lux Ferre

3.10-5.11.2023 Tampere-Talon Talvipuutarha

Aamun Poika, Käärmeenkantaja 

Taide on minulle elämä ja elämä yhtä kuin taide. Se mikä joskus lapsena saattoi olla turva tai pakopaikka, muodostui hyvin nopeasti kanavaksi ja portiksi ilmaista itseäni; käydä dialogia ympäröivän maailman ja tuntemuksieni kanssa. Milloin ilmaisin sitä musiikilla, runoudella tai esittävän teatterin muodoin, on  

maalaaminen ollut alusta asti se suurin tapa, se, jolla olen maalannut elämäni ja luonut oman kosmologiani. 

Taiteeni on kokemuksieni ja mielenkiintojeni sulatusuuni, yritys luoda Viisasten Kivi, kirjoittaa oman elämäni Tabula Smaragdina, kerätä kokoon kaikki elementit ja valmistautua aina uudelleen Suureen Työhön. Tämä on tie, jolla kudon yhteen näkyvän ja näkymättömien tasojen todellisuuden. Luovuus, hengitys, verenkierto, sydämeni lyönnit, jotka tahdittavat askeleitani, etsivät alati avaimia olemisen ja tietoisuuden minussa hiljaa kasvaviin saleihin. 

Hetket näillä retkillä,” Jumalten Keinussa”, kun luovuus ja kantava sävel katkeaa ja virta ehtyy, aivan kuin vuoksi ja luode väistämättä seuraa toisiaan ja tunne itsessä pohjattomiin syvyyksiin aukeaa, langettaen tunteen lakastumisesta ja kuolemisesta, itsensä ja tekemiensä töiden käpertymisestä kokoon ja hiipumiseen itse kaikkeuden kanssa. Tässä piilee myös elämäni ironia ja paradoksaalinen tragikomedia, ihmisen yritys hallita noita itseään vahvempia voimia korkeuksien ja syvyyden väliltä. Tämä paini omien traumojen, ristiriitojen ja demonien kanssa tai hetkien mahtava liitto tietoisessa valossa enkelten puvussa. Taiteeni on väylä, jonka kautta yritän näitä asioita tehdä itselleni ymmärrettäviksi ja sovittaa, mahdollistaa minulle enkelten ja demonien harmonisen piiritanssin, jossa itse keskellä kruunu päässäni heilutan tahtipuikkoa tai sivellintä. 

Rajaa teosteni ja ulkoisen maailman välillä en ole enää vuosiin tuntenut, minä ja teokseni ovat yhtä ja juuri siksi taiteeni on puhtain ja rehellisin osa minua, se on jotain mitä kutsun Pyhäksi, tilaksi. joka on inhimillisten heikkouksieni ja ristiriitojeni yläpuolella. Kukapa ei tahtoisi olla jatkuvasti yhteydessä tuohon pyhään tilaan itsessään ja siksi työskentelyni saattaa ylittää käsityskyvyn siitä, milloin olisi suotava itselleen hetki pitää taukoa ja vain…vain, en tiedä itse edes mitä? Tässä kaiketi syy raivata elämästäni esteitä aina kapinointiin asti, syy seurata omaa tähteään ja kulkea sen johdatuksessa. Kaatuessaankin pitää katseensa tähdessään ja nousta yhä uudelleen ja uudelleen kunnes ei enää ole väliä niinkään sillä oletko nöyränä maahan lyötynä vai ylpeänä teoksesi kanssa jalustalle nostettuna, sillä vain taiteella, henkesi voimalla sisälläsi on merkitystä. 

Painotan useasti tätä, maalatessani, teoksen syntyessä ja edetessä koen ylittäväni itseni ja tunnistan tästä kokemuksesta jäävän itseeni pysyvän jäljen muodossa tai toisessa, mikä ja tietoiseksi ja mikä alitajuiseksi toimivaksi, mutta jälki on pysyvää. Platoniset muodot, Jumalan partikkelit, kollektiivinen tajunta, jossa yksilön vahva kokemus ja kokeminen muovaa todellisuutta. Kvanttifysiikan opein olemme vuorovaikutuksessa ympäristömme ja todellisuuden vielä tutkimattomienkin tasojen kanssa, tämän lain koen heijastuvan ja näkyvän myös taiteessani vahvasti läsnäolevana tekijänä. C.G.Jungin sanoin ”synkroniteetti on jatkuvasti läsnä oleva totuus niille, joilla on kyky nähdä.” Ajatus siitä, että tiede ja hengen todellisuudet olisivat toistensa vastakohtia on mielestäni suuri harha-ajatus ja johdattaa meidät eksyksiin itse luomisen ja olemassaolon mysteereistä, se näkyy mm. katoavasta yhteydestämme luonnonkiertoon ja ekologiaan, sitä ylläpitävään biodiversiteettiin ja haavoittuvasta osastamme sen osana, kuin myös humanismin horjuvasta asemasta, inhimillisyyden ja empatian kokemisesta toisiamme kohtaan, kuinka sivistyksen tasosta kertoo se kuinka yhteiskunnat suhtautuvat heikommassa oleviin, tästä tuskin tarvitsee esimerkkejä nykypäiviemme aikana etsiä. 

En kuitenkaan ryve pessimismissä, ihmisvihassa, vaan tahdon myös taiteellani osoittaa suuntaa hengellisen evoluution kasvuun itsessäni ja kanssa ihmisissä, ja uskonkin juuri tällaisen murroskauden olevan juuri tälläkin käynnissä, elämme kuin jonkun uuden syntymän synnytystuskissa koko maailmassa. Me olemme tietoisuuden ilmentymiä ja osa ykseyttä, josta mitään osa-aluetta ei voi rajata tai erottaa olevaisuudesta, taide on tie myös välittämään ja kuvittamaan hengestä ja hengellisyydestä sitä ulottuvuutta ja tasoa, jota arkiset sanamme eivät kykene ilmaisemaan, taide jos mikä edustaa hengen maailmaa ja välittää sitä teoksensa kautta. Teos itsessään on taiteilijan symbolinen hengenvuodatus ja julistus noilta vahvoilta tasoilta, josta itse näkyvä maailmamme heijastuen muodostuu ollen näin yhtä todellista kuin tämä ja jokainen muukin hetki. Maa jalkojemme alla tai loputtomat tähdet radoillaan meissä itsessämme. Taiteessani Sirius tai Abydoksen temppeli, Pyhä Papitar ja Amunin Laulaja on vain ajatukseni mitan päässä, siveltimeni kärki kiitää jo Linnunratamme tuolla puolen ja Aamun Poika värjää tulevan päivän oransseilla liekeillään teostani vasten, Käärmeen Kantaja astuu tähtiradalleen niin kuin ennustettu on…